Jatkosota
Published on Nov 18, 2015
No Description
MORE DECKS TO EXPLORE
PRESENTATION OUTLINE
JATKOSOTA
Talvisota 30.9.1939-12.3.1940
Moskovan rauha 12.3.1940
Välirauha 13.3.1940-25.6.1941
Jatkosota 25.6.1941-19.9.1944
Moskovan välirauha 19.9.1944
Photo by josef.stuefer
Operaatio Barbarossa oli koodinimi vuoden 1941 Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon.
Untitled Slide
Operaatio barbarossa eli punaparta
Välirauha tarkoittaa sitä ajanjaksoa, joka osuu talvisodan ja jatkosodan väliin. Välirauhan aikana Suomi kävi ulkopoliittisia neuvotteluja Ruotsin ja Saksan kanssa sekä teki sotilasyhteistyötä Saksan kanssa.
Talvisota päättyi 12.3.1940 Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen.
Sopimuksen tulkinnasta aiheutui erimielisyyksiä. Kirein tilanne oli Ensossa, joka oli Suomelle tärkeä teollisuusalue ja sijaitsi rajalinjalla.
Suomi joutui neuvotteluista huolimatta luopumaan Ensosta, sillä Neuvostoliitto vaati sitä strategisiin syihin vedoten itselleen.
Untitled Slide
Neuvostoliitto vaatii myös Petsamon nikkelikaivoksen toimilupaa, vaikka se oli Moskovan rauhassa jäänyt Suomelle. Petsamon nikkeli oli Suomen valttikortti suurpoliittisessa tilanteessa, sillä myös Englanti ja Saksa kiinnostuivat nikkelistä sotateolllisuuden tarpeiden vuoksi.
Untitled Slide
Vaikka Suomessa elettiin välirauhan aikaa, sota Euroopassa laajeni. Maalikuussa vuonna 1940 Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Touko-kesäkuussa Saksa valtasi vielä Ranskan ja Alankomaat. Neuvostoliitto liitti itseensä Baltian maat loppukesästä 1940. Tämä luonnollisesti herätti huolta Suomessa.
Välirauhan aikana Neuvostoliitto teki useita rajaloukkauksia Suomen alueella. Neuvostoliittolainen hävittäjä ampui alas mm. Tallinnan ja Helsingin välillä lentäneen lentokoneen Kalevan, joka kuljetti kuriiripostia.
Untitled Slide
Saksan kiinnostus Suomea kohtaan kasvoi ratkaisevasti heinäkuussa 1940, kun Hitler alkoi salaisesti valmistella sotaretkeä Neuvostoliittoon eli operaatio Barbarossaa. Sen toteuttamiseen Hitler tarvitsi Suomen aluetta.
Untitled Slide
Suomen ja Saksan välille solmittiin kauttakulkusopimus Norjaan syksyllä 1940. Sopimukseen liittyi myös asetoimituksia Suomelle.
Saksan uudet suunnitelmat Suomen varalle selivisivät Neuvostoliittolle marraskuun puolivälissä 1940.
Päätös Suomen osallistumisesta Hitlerin sotaretkeen alkoi lopullisesti kypsyä, kun saksalaiset joukot siirtyivät Norjasta Lappiin.
Saksalaisten kanssa tehtyjen yhteistyösuunnitelmien mukaisesti Suomen tuli suorittaa liikekannallepano.
Mobilisaatio = valtion asevoimien (useimmiten erityisesti sen reservin) ja muun yhteiskunnan määräämistä taisteluvalmiuteen.
Untitled Slide
Saksa aloitti hyökkäyksen 22.6.1940 Neuvostoliittoa vastaan Jäämeren rannalla. Suomi tosin ilmoitti pysyvänsä puolueettomana ja puolustautuvansa mikäli sitä vastaan hyökätään.
Suomalaisten ja saksalaisten yhteiset sotatoimet käynnistyivät Pohjois-Suomessa kesällä 1941.
Presidentti Ryti tutustumassa puolustusvoimien aseistukseen.
Evakkoon lähteneet odottavat kuljetusta
Saksa julisti sodan Neuvostoliitolle. Helsinkiläiset lukevat sodanjulistusta.
SUOMALAISTEN HYÖKKÄYSVAIHE
Untitled Slide
Suomi sai aseistusta merkittävissä määrin Saksasta. Iskukyky kesällä 1941 oli aivan toinen kuin syksyllä 1939 talvisodan alkaessa.
Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta.
Kolme päivää sen jälkeen Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.
Untitled Slide
Suomen hallitus ei esittänyt mitään yksiselitteisiä päämääriä sodalle, sillä Suomen tavoitteet riippuivat Saksan sotamenestyksestä.
Untitled Slide
Yhtenä ulkopoliittisena toiveena oli se, että Suomi laajentuisi, kun Saksa johtaisi Eurooppaa ja kukistaisi Neuvostoliiton.
Sotamarsalkka Mannerheim antoi 11.7.1941 julistuksen, jossa viitattiin vuoden 1918 miekkavalaan. Päiväkäskyn ideana oli aate Suur-Suomesta, jolla vapautettaisiin Karjala.
Untitled Slide
Untitled Slide
Untitled Slide
Päiväkäsky oli tarkoitettu innostamaan joukkoja, mutta samalla se yllätti täydellisesti Suomen hallituksen. Ulkomaille selitettiin, etttä julistuksen sanamuodossa ei ole kyse valloitussodasta, vaan maanpuolustustahdosta.
Joukot etenivät Neuvostoliiton alueille. Elokuun loppuun mennessä Karjalan Armeija oli saavuttanut talvisotaa edeltäneet rajat.
Untitled Slide
Suomalaisille tärkeä uutinen saatiin elokuun lopussa, kun Viipuri vallattiin takaisin.
Untitled Slide
Joulukuussa 1941 suomalaisten etenemisvauhti pysähtyi, sillä hyökkäykset pysäytettiin.
Yhtenä syynä oli se, että Saksan sotatoimet Pohjois-Suomessa olivat epäonnistuneet.
Elokuun lopulla 1941 saksalaiset pyysivät kaksi kertaa suomalaisia osallistumaan saarroksiin joutuneen Leningradin valtaamiseen.
MANNERHEIM KIELTÄYTYI
Joulukuussa 1941 luotettiin vielä siihen, että Saksa pystyisi toteuttamaan sotatavoitteensa. Suomi ei voinut irtaantua tästä kuviosta, sillä Saksan ote Suomeen oli vahva.
Untitled Slide
Untitled Slide
ASEMASOTAVAIHE
Joulukuussa 1941 suomalaisten hyökkäys pysäytettiin ja kaikilla rintamilla alkoi asemasotavaihe, jota kesti 2,5 vuotta.
Taistelevat joukot kaivautuivat juoksuhautoihin ja rintamalla keksittiin monenlaista ajankulua.
Samaan aikaan tapahtui myös merkittäviä suurvaltapoliittisia käänteitä.
Untitled Slide
Untitled Slide
Asemasota ei ollut pelkästään ampumahaudoissa seisomista, vaan siellä käytiin myös kiivaita taisteluja tietyillä rintamaosuuksilla.
Suomalaiset tykkimiehet lähettävät vanhalle rajalle päästyään "terveiset" talvisodan alusta tuttuun Mainilaan
Asemasotavaiheen haaste oli säilyttää miesten toimintakyky karuissa olosuhteissa kaukana kotoa.
Yksi sodankäynnin muodoista asemasodan aikana oli kaukopartiotoiminta, jolloin miehet saattoivat olla satojakin kilometrejä vihollisen linjojen takana.
Englanti kesti Stalinin kovan painostuksen aika pitkään, mutta joulukuussa 1941 Englanti julisti yllättäen sodan Suomea vastaan.
Photo by Karen Roe
Englanti toimi Neuvostoliiton vaatimuksesta, johon liittyi vielä vaatimus, että Suomi menettäisi Yhdysvaltojen ystävyyden, ellei se lopeta puolustustaistelujaan.
Photo by Peer.Gynt
Toinen maailmansota sai uuden ratkaisevan käänteen, sillä 8.12.1941 Japani hyökkäsi Yhdysvaltoihin
Photo by .erin.
